Ja helmaa piisaa. Noin kolme metriä.
Hauskaa Halloweeniä!
(vaikken itse olekaan kauhean innostunut tällaisesta tuontijuhlasta. Eli rauhallista pyhäinpäivää myöskin.)
Loman lähestyessä loppua kävimme Kiviniityn kotieläinpuistossa Mouhijärjellä (Sastamalassa). Se oli mukavan rauhallinen paikka monine pörröisine eläimineen. Suurin syy, miksi halusin sinne oli alpakat, joita en tätä ennen ollut nähnyt luonnossa. Ne olivat veikeitä (kuvassa vas. yläkulmassa Sofia 1 v.), niiden pitkiä etuhampaita ei usein kuvassa näe (ei nytkään..) ja turkki oli todella paksu, voin kuvitella, että yhdestä jo alpakasta saa paljon villaa! Tavallisimpien kotieläinten lisäksi näimme mm. strutseja, peuroja, villisikoja, riikinkukon, poroja, guanakoja (kamelinsukuinen eläin) ja joukon erilaisia kanoja. Tilalla oli kolme grillikatosta, joissa sai syödä omia eväitä. Niin, ja kaneja oli montaa merkkiä: kääpiöluppia (aivan ihania), hermeliini, leijonanharjaskaneja ja ihan tavallisia maatiaskaneja (kuvassa).
I have sewed a few bags during this spring. All materials were found from my endless stores.
Tänään(kään) en ole tehnyt käsitöitä. Sen sijaan esittelen kirppislöydön: Debbie Stollerin Koukussa, virkkaajan käsikirja. Minkäänlaista aikomusta ostaa tämä kirja ei minulla koskaan ole ollut - kunnes näin sen kirppispöydällä. Siinäkin mietin pitkään, sillä hintaa oli 4 euroa, mikä on melko paljon kun käytetyistä kirjoista puhutaan, varsinkin sellaisista, joita et ole edes etsimässä, mutta keksin hyviä syitä, miksi saattaisin tarvita tätä. Voisin alkaa virkkaamaan enemmän, paljon ohjeita; huiveja, laukkuja, boleroita ja pupu. Parin kolmen vuoden päästä myös kesälomalainen voisi hyödyntää kirjaa, monet mallit olivat helppoja pikkutöitä.
