Huomasin, että pimeä tulee yhä nopeammin. Elokuussa se vielä hiipi hiljaisesti luoksemme, nyt se säntää suoraan kimppuun, aivan varoittamatta.
Rantaniityllä on vielä hetken valoisaa, aurinko laskee meren taakse.
Lehmä katselee keijua, lieneekö tuttu näky eläimille...
Muistaakseni murattiköynnöksen alkuperäinen käyttöidea oli hyödyntää niitä suorien verhojen keräilynauhoina. Siitä on jo vuosia, verhoja vaan ei ole näkynyt, joihin sitä suunnittelin, mutta muita käyttötarkohteita on vuosien varrella ilmaantunut kuten lahjapakettien koristeena, lampun koristeena ja nyt köynnös somistaa kauniisti keijupukua.
Viime katse lehmiin.
Miksi keijuja on vaikea nähdä? Ne sulautuvat niin hyvin metsän siimekseen, että aikuiselle se on miltei mahdotonta!
Hämärä laskeutuu rantaniitylle.
Puvun hameosa on nelikerroksinen. Päällä on kolmea eri sifonkia, alla samaa lycratrikoota kuin puvun yläosassakin. Kaikki helmat leikkasin sattumanvaraisesti ja asettelin lattialla sopivaan asentoon. Helma on täyskello. Kaavapohjana on joku vanha luistelupuvun kaava, joka on käyttökelpoinen moneen juttuun. Niin, ja jälleen kaikki kankaat (ja tekokukat) löytyivät varastoista...
Pukuun kuuluu myös siivet (jostain valmiina ostetut), mutta keijukainen ei suostunut enää pukemaan niitä kuvauksiin... Tuunasin siipiä ompelemalla niihin pari kukkaa ja muutaman lehden.
Naamiaisiin tarvittiin tietysti myös kasvomaalaus. Kuva keväältä.
Nykykeiju taipuu myös Lidlin tennareihin, jos on pakko.
8 kommenttia:
kunpa omassa Satumetsässänikin näkisin joskus näin ihastuttavan keijukaisen, istuisin hipi hiljaa mättäällä ja nauttisin Keijun herkästä kauneudesta! sauvakävelynne vaihtui luovaan kuvaussessioon, upeaa. erityisesti pidin kuvista "Keiju haihtuu metsän hämärään".
ihana keiju, ja upea toi kasvomaalaus!
Kiitos Ilona ja Elli!
Tykkäsin kans kuvien tunnelmasta hämärtyvässä illassa, vaikka toki kuvaajassa ja kamerassa olisi vielä paljon toivomisen varaa :)
Hahhaa onpa hauskaa kun löytää pikkuserkkunsa ( jota ei oikeastaan edes tunne) äidin käsityöaiheisen blogin ihan sattumalta! :D Mutta oot tosi taitava! :) tässä vielä linkki mun käsityöaiheiseen blogiin: http://myloveforcrafts.blogspot.fi/
Kiitos samoin, puudeli! Hauska tavata täällä :D
Kiitos kun liityit blogini lukijoihin:) Mie tulin sitten tänne.
Tosi mahatva ja ihana keiju, illan hämyssä liikkeellä, nyky keijuilla voi kultakenkien sijaan olla ihan hyvin lenkkarit.
Ihana keiju!
(Kengät ja korvikset olis pitänyt olla pois, niin olisi ihan aitona mennyt.. ;o)) )
Hei Pirjo-Riitta! Kiva "nähdä" sinutkin täällä pitkästä aikaa! Mitä, eikö keijuilla olekaan korviksia tai kenkiä ;) Tuossa iässä alkaa olla sen verran vaikea saada enää valokuvamalliksi, että muutamia myönnytyksiä pitää tehdä...
Lähetä kommentti