perjantai 12. helmikuuta 2010

Ystävyyden polulla

Jos elämä on polku,
on ilo
että polkumme hetken matkaa
kulkivat rinnakkain
samaan suuntaan

kulkivat hetken,
jättäen jäljen
potkien kiviä pois
tallaten polkua tasaisemmaksi astua.

Jos ystävyys on polku,
toivon
että polkumme taas kohtaavat
jos ei nyt
niin viimeistään siellä
missä polku päättyy.

Diina

Runotorstain aiheista valitsin: Runo ystävälle. Minulla oli monta variaatiota, mutta tähän päädyin..

Hyvää ystävänpäivää!

9 kommenttia:

Siipirikko kirjoitti...

Tämä on haikea; haluaisin kyllä polkujen risteämistä vielä ennen polkujen päättymistä... Kaunis. Kiitos runosta.

helanes kirjoitti...

Elämä on polku.

kiirepakolainen kirjoitti...

Kaunis, kaunis, koskettava on runosi, vei ihan villasukat jalasta!

Katri kirjoitti...

Kiitos! Vaikka en ajatellut tätä niin haikeaksi kuin siitä tuli..

SusuPetal kirjoitti...

Ei ehkä haikeutta, toivoa pikemminkin.

arleena kirjoitti...

Ystävät yhtä matkaa poluilla..

Mammutti kirjoitti...

Hyvää Ystävänpäivää!

Railaterttu kirjoitti...

Toivottavasti tapaan ystävän ennen kuin polkuni päättyy. Toivottavasti olen oikealla polulla;)

Katri kirjoitti...

Kiitos vielä!