Porissa oli toukokuun puolivälissä museoiden yö. Kävin parin tyttösen kanssa Satakunnan museossa iltasella. Siellä oli mm. Daamit ja plyymit -näyttely, jossa oli esillä naisten asusteita (käsineitä, irtokauluksia, hattuja, viuhkoja...) 1800-luvulta lähtien.
Alakerrassa pääsi tutustumaan museolle lahjoitettuihin vaatteisiin, jotka olivat museovieraiden soviteltavissa tapahtuman ajan. Rekeissä riippui valikoima naisten ja miesten vaatteita menneiltä vuosikymmeniltä. Tyttäreni innostui kokeilemaan yhtä 50-luvun mekkoa, johon ihastui niin, että se meni ommeltavien vaatteiden tilauslistalle. Sattumoisin kesäkuussa oli sopivasti syntymäpäiväjuhlat, joten tämä mekko ei joutunut odottamaan toteutumistaan montaa vuotta.
Tässä ensin kuvat museossa:
 |
| Kuvien laatu on kehno, valitan. Johtuu mm. museon valaistuksesta ja mallin paikallaanpysymättömyydestä. Mutta kyllä ennen vanhaan osattiin pukeutua! Oli käsineet, hatut ja päivänvarjot... |
 |
| Ja sitten vielä kuva toisilla asusteilla :) |
 |
| Tässä museopuvun kopio. Kuvissa näyttää yllättävän samanlaiselta, mutta jos laitettaisiin mekot vierekkäin, eron huomaisi heti. Kangasta oli tietysti mahdotonta löytää ihan samanlaista. Kävimme Eurokankaassa ja olimme jo lähdössä pois toivottomina, kun huomasimme turkoosin pitsimäisen verhokankaan. Retromekko on siis tehty verhokankaasta! Alla on ihonvärinen vuorikangas, kuten esikuvassakin. |
  |
| Kaavapohja löytyi Burdan lehdestä 2-94 (eihän se ole kuin 20 vuotta vanha!) Leikkaussaumat olivat aikalailla kohdillaan, hihat muutin holkkihihoiksi esikuvan mukaan, pääntiestä tuli neliönmallinen ja edessä olevan napituksen jätin tietysti pois, koska taakse tuli vetoketju. |
8 kommenttia:
Hurmaama mekko,sopii hyvin tyttärellesi.
Kiitos paljon kosotäti, kommenteistasi, siis myös eilisestä, olet niin nopea etten millään pysy perässä ;)
Todella kaunis mekko.
Kiitos, Sylvi!
Ihana mekko! Rakastan 40-50-luvun mekkotyyliä, vaikka en itse käytäkään niitä.
Kiitos, Mellu! Anteeksi viive :) en ole taas hetkeen käynyt täällä...
Hei Diina pitkästä aikaa, aamun harmaus piristyi kummasti ihastellessani vuoden aikaisia käsitöitäsi, huovutettu hattusi olisi munkin juttu. tyttäresi mekko aivan ihana. museo kuvat hyviä, jotenkin niihin sopii tuo epätarkkuus, kurkistammehan niissä vuosikymmenien taa;)
Hei Ilona, ihanaa, että olet palannut takaisin! Minäkin yritän taas aktivoitua :)
Lähetä kommentti