maanantai 7. lokakuuta 2013

Lokakuuta!

Minulla on tällä hetkellä kaksi ompelukonetta korjaajalla. Miten se onnistuu? Siten, että lykkää ensiksi hajonneen koneen korjauttamista niin kauan, kunnes toinenkin hajoaa. Sitten on pakko viedä molemmat yhtäaikaa ja toivoa parasta, että korjaaja saisi ne vielä henkiin. Molemmat ovat vanhoja Husqvarnoja, ajalta jolloin ne tehtiin vielä Ruotsissa ja niin painavia, että tietää, ettei niissä ole montaa muoviosaa...

Tänään on siis hyvä syy olla korjaamatta alati kasvavaa rikkinäisten vaatteiden kasaa. Oikeastaan aika vapauttavaa. Voisin ommella kansallispuvun kakkosessun valmiiksi. Tai vähän neuloa vaikka sukkaa. Tai koululaisen boleroa. Viime viikolla ajattelin, että voisin pitkästä aikaa alkaa neuloa jotain ihan uutta. Kun sitten kaivoin lankavarastoani, sieltä löytyi noin viisi keskeneräistä työtä. Kaksi pipoa, joista toisen riistin, toisesta tuli tuubihuivi, koska se oli alunperinkin aivan liian iso pipoksi. Lanka lienee jokin Novitan kausilanka, vyötekin on mennyt hukkaan ajat sitten, neulottu noin vitosen puikoilla, malli omasta päästä:

 Pahoittelen epäsiistiä kuvausmiljöötä. Syksyn illat ovat liian lyhyitä harrastaa ulkokuvauksia.


Näin sain eliminoitua 2/5 keskeneräisestä. Jäljellä on enää muutaman vuoden paria odottanut pitkä villasukka (sitä olen päättänyt neuloa odotellessani lastani telinevoimistelusta), kirjoneuletunika jämälangoista (joka tyssäsi väärään lankavalintaan kainalon seudulla) ja bolero, johon pitäisi neuloa kaulus ja rannekkeet eri langasta.
Keskeneräisiä virkkauksia en tässä yhteydessä viitsi mainita...

Kaunis, aurinkoinen syyspäivä on tulossa, ja mikä parasta, vapaapäivä! Aurinkoa myös sinulle!

2 kommenttia:

kosotäti kirjoitti...

Ihanan värinen ja mallinen huivi

Diina kirjoitti...

Kiitos! On ollut myös käyttökelpoinen koululaisella näin syksyllä.