Kaupungissa käydessäni en voinut vastustaa kangaskaupan kankaiden kutsua vaan oli pakko poiketa. Oli hyvä syy, kun olin juuri aamulla raivannut tyttären vaatekaapin, joten tiesin mikä olisi "hyödyllistä" ostettavaa. Mikä siinä on, kun varastohuoneen hyllyjen kankaat eivät koskaan kutsu yhtä kovaäänisesti luokseen? Onko niitä kuitenkin liian vähän, ääni jää kuiskaukseksi kangaskaupan rinnalla? No, sain tasapainotettua tilannetta hiukan, lompakkokin keveni enemmän kuin olin suunnitellut (totta, aloin laskea, olisiko vaatteet valmiina vaatekaupasta voinut tulla jopa halvemmaksi, mutta parempi kun ei ajattele liikaa, ettei suutu).
Otin kaavat vanhasta pieneksi käyneestä fleecepaidasta ja lisäsin vähän hihaan ja sivuille. Käyttäjä tykkäsi pilkullisesta fleecestä enemmän ja se on ollut jo päällä. Minä taas ihastuin tuohon hevoskankaaseen ja mietin, pitäisikö sitä hakea omaakin puseroa varten..
Puput odottelevat joulusiivousta..
I´m wondering why my storages never call me so cloud as the fabric store does? This morning I visited in one and found more than I was planned (as usually). I sewed two blouses for my daughter.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti