Keppihevonen - Hobby horse

Eilen lauantaina ulkona oli niin hieno ilma (aurinko paistoi ja linnut lauloi, lämpöä yli 20 astetta...), että mikä sen parempaa tekemistä kuin ommella keppihevosta sisällä. No joo, onnistuin iltapäivällä silti polttamaan itseäni vähän:
Tytär: - Äiti, voiko naamakin palaa?
Äiti: - Voi.
Tytär: - Sulla on punasta nenässä ja poskissa...

Keppihevosen ohje löytyi Suuri Käsityölehdestä 5/2008. Tytär oli tehnyt vuosi takaisin samantapaisen kepparin kansalaisopiston kurssilla (veikkaanpa, että samoja kaavoja käytetty), mutta nyt tarvittiin nopeasti toinen kaverille ja sehän käy helpoiten pyytämällä äitiä apuun.



Osat leikattuna. Materiaalit löytyivät kaikki omista varastoista; harjan varsi, beigeä fleeceä, silmiin mustaa fleeceä ja pikkuisen valkoista trikoota, suuksi vaaleanpunaista fleeceä. Silmät ja sieraimet kiinnitettiin liimapyssyn avulla. Täytteeksi pallokuitua vanhasta tyynystä ja trikoolumppua antamaan ryhdikkyyttä (lue: vanua ei ollut tarpeeksi) hevoselle. Oikeasti vanha trikoopyjama oli oiva valinta hevosen sisuksiin.

 Hevonen ommeltuna kasaan. Tässä vaiheessa on hyvä ommella villalangasta tikkaus harjan kiinnitystä varten.

 Harja tehtiin kolmesta eri väristä, tumma ja vaalea harmaa sekä luonnonvalkoinen 7-veljestä lanka.

 Vain harja puuttuu.

 Harjasten kiinnitys virkkuukoukun avulla. Vähän niinkuin ryijyssä...

Valmis! Onkohan otsatukka hiukan liian pitkä...? Iiiiha-haa!
Ps. Lehdestä  löytyy myös riimun teko-ohje, mutta sitä ei ehditty nyt tekemään ja voihan hevosella ratsastaa ilmankin.
Ps. II Hevosen nimi on Julle.

Hi!

Hi, it´s springtime and I´m alive!

Muutamia pieniä juttuja on kertynyt matkan varrella, joita haluaisin tänne kirjoitella. Muutamia kuvia, joita haluaisin jakaa. Ehkä pikkuhiljaa siinä onnistunkin.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olen opiskellut mm. englantia ja olen tajunnut, että osaan sitä entistä huonommin. Kynnys kirjoittaa tänne englanniksi on noussut korkeammaksi...
Essu on valmis! Ja se on ollut käytössäkin jo kolme kertaa. Essu on samaa pellavakangasta kuin paita. Edellisestä käyttökerrasta lyhensin hametta kolmisen senttiä. Se on melko painava vaate, ja ehkä senkin vuoksi  "valuu" käytössä hiukan alemmaksi, mitä on tarkoitettu. Toinen syy voi tietysti olla vyötärön katoaminen vuosien saatossa...