Essu on valmis - An apron is finished

...mutta kuvia ei ole. Vielä. Ja en ehkä sittenkään pidä ihan noin pelkistetystä, yksinkertaisesta valkeasta pellavaessusta nyt kun näen lopputuloksen (mietin jo silittämisen vaikeutta, tai ainakin siliänä pitämisen mahdottomuutta) ...varsinkin kun tiedän, että Keski-Suomen pukuun kuuluu myös painokuviollinen sinikukallinen esiliina sekä vihreä silkkinen vaihtoehto... Hyvä silti, että on useampi vaihtoehto.
Mutta essu oli loppuviimeksi nopea tehdä ja valmistui melkein huomaamatta.

Aasimainen tarina - The Donkey Story

Koska joulu jo kohta kolkuttelee ovia, on oiva aika kirjoittaa teille aasista. Tarvitsin viime vuonna aasin pienimuotoista joulunäytelmää varten . Niitä nyt ei kovin kauheasti kauppojen hyllyillä taida lojua (lukunottamatta Ihaa-aasia), joten päätin tehdä sellaisen itse. Hahmottaakseni paremmin eläimen muotoa etsin netistä (nykyään kaikki on niin helppoa...tai ainakin niin nettiä...) aasin kuvia, joita siellä olikin pilvin pimein. Valitsin mielestäni sopivimmat kuvat, yksi kuva päästä ja toinen kokovartalokuva.

Sitten vain kaavanpiirtoon, joka tapahtui katsomalla kuvia ja yrittämällä hahmottaa siitä aasin mittasuhteita. Lähinnä siis mutu-tekniikalla. Varastoista löytyi materiaaleja hyvin, mitään ei tarvinnut ostaa. Suurin osa aasia on ruskeaa puuvillasamettia, kavion pohjissa (kai aasilla on kaviot?) vähän mustaa fleeceä. Aasin vatsa, korvan alapuoli ja turpa ovat beigeä fleeceä. Harja ja häntä ovat harmaata Novitan 7 veljestä -lankaa.

Silmät on hyvä muistaa laittaa ennen täyttöä...

 ...ja tässä aasi sisuksia vaille valmiina.

 Täytteeksi kävi niin styroxrouhe (suosittelen käsien kunnollista rasvaamista ennen rouheeseen koskemista, sillä se on harvinaisen sähköistä ja muutenkin työtila oli hetken päästä kuin raekuuron jäljiltä...) kuin myös mummun vanhat T-paidatkin, aasin vetoisuus on ihan omaa luokkaansa..

Aasi valmiina. Kaava vaatisi ehkä hieman lisää tuotekehittelyä, mutta lopputulos oli muutoin oikein toimiva ja täytti sille asetetut odotukset eli oli aasimainen, pehmoinen ja seurallinen. Näin vuoden käytön jälkeen huomaan, että mahakappaleeksi olisi kannattanut valita jotain muuta kuin joustavaa fleeceä, aasille on nimittäin käynyt kuten ratsastuskoulun hevosvanhuksille, jotka ovat saaneet liian monta makupalaa innokkailta pikkutytöiltä... se on lihonnut. Ja jostain syystä, kun aasia on kannettu paljon, sen jaloissa on onttoja kohtia...

 Aasilla oli pitkä matka Betlehemiin, joten onneksi se ei joutunut kävelemään itse koko matkaa...

 Sittemmin aasilla on ollut muitakin rooleja. Kesällä se esitti kerran Bileamin aasia, ( 4. Mooses, luku 22) joka varoitti Bileamia tekemästä vääriä ratkaisuja - kuka on sanonut, että aasi on tyhmä?

Last year I needed a donkey for my Christmas story. As you can guess there are no much donkeys in the markets... So I had to do it by myself. I found many photos of donkeys from the net. I made patterns according them and here you can see the final outcome.